Eestin raskas vetohevonen

Eestin raskas vetohevonen (eesti raskeveohobune) on nimestään huolimatta moneen käyttöön sopiva yleishevonen, jota tapaa Suomessa niin koko perheen harrasteratsuina kuin myös työhevosina metsätöissä, vaellusratsuina ja vossikkahevosina.

 

Rotutyyppi

Tyypiltään se on raskas kylmäverihevonen, joka ei kuitenkaan ole säkäkorkeudeltaan mikään jättiläinen. Toivottu säkäkorkeus on oreilla 161-171 cm, tammoilla 158-168 cm ja etusäären ympärysmitta oreilla 23-25 cm, tammoilla 21,5-23,5 cm. Hevosilla on vakolautanen, runsaat jouhet (joillakin myös tupsujalat), lyhyet sääret ja lempeä katse. Yleisin väri on rautias, mutta ruunikkojen osuus on viime aikoina kasvanut. Luonteeltaan eestin raskas vetohevonen on ihastuttava, mutta älykkyytensä ja kujeilevuutensa vuoksi joskus jopa vihastuttava. Seurallinnen, kaikkeen osallistuva ja omistajaansa kiintyvä.

 

Historia

Virossa oli 1800-luvulle mentäessä jo vuosisatoja kasvatettu pientä eestinhevosta. Eestinhevonen on samantyyppinen alkuperäisrotu kuin suomenhevonenkin. 1850-luvulla tuotiin Viroon ensimmäiset ardennerit tai yleensäkin raskaiden työhevosrotujen edustajat: clydesdalit, shiret, saksalaiset kylmäveriorit jne. Kartanonomistajat toivat ulkomaisia siitosoreja vain omien mieltymystensä perusteella; samoin silloin ei ollut niiden käyttö yhteisesti organisoitua. Virossa ardennerien rotuyhdistys perustettiin 1921 ja ardennerien kantakirja 1922. Kantakirjassa oli alussa kaksi osaa: puhdasrotuiset ardennerit (tunnus A) sekä eestinhevosen ja ardennerin risteytykset eli eestin ardennerit (tunnus EA). Eestin raskaan vetohevosen alkuperäiskantakirja on siis nyt 96-vuotias.

 

Vuonna 1968 Viron Neuvostotasavallassa lopetettiin tammojen merkitseminen A-tunnuksella merkittyyn puhdasrotuisten ardennerien kantakirjaan. Käyttöön tuli pelkästään nykyinen kantakirjatunnus ER. 1950-luvun lopussa oli eestin raskaiden vetohevosten määrä yli 9000. Maatalouden koneellistuminen pienensi työhevosten määrää myös Neuvostoliitossa 1970-luvulta alkaen. Vuonna 1985 eestin raskaita vetohevosia oli jäljellä 880 hevosta. Hevosten määrä putosi vuosituhannen vaihteeseen mennessä alle 200 ja esim. vuonna 2001 syntyi vain 8 varsaa. Tilanne oli kriittinen.

Rodun nykytilanne ja yhdistys

Nykyään varsoja syntyy vuodessa 30-40. Kannan elpymisestä täytyy osaltaan kiittää suomalaisia, sillä nykyisestä n. 400 hevosesta n. 70 on Suomessa. Myös vuosittain syntyvistä varsoista on 10-15 % peräisin Suomesta. Siitosoreja Suomessa on 7. Suomessa toimii vuonna 2007 perustettu yhdistys Eestin Raskaat Vetohevoset ry., jolle Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi 2015 virallisen toimiluvan rodun rinnakkaiskantakirjanpitäjäksi. Yhdistys pitää rekisteriä ja kantakirjaa Suomessa olevista hevosista, järjestää näyttelyitä ja käyttökyvynkokeita sekä erilaisia koulutustapahtumia ja neuvoo jalostukseen, rekisteröintiin, käyttöön ja kauppaan liittyvissä asioissa. Yhdistyksessä on n. 50 jäsentä.

 

Helsinki Horse Fairissa pääset tutustumaan Eestin raskasvetohevosiin livenä!

Lisätietoa tapahtumasta saat liittymällä messuklubiin.

HELSINKI HORSE FAIR MESSUKLUBIIN